Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkein rasite ei ole jokin sairaus tai elämäntapa, vaan yksinäisyys. Yksinäisyys aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, pahaa oloa ja tyhjyyttä. Se vaikuttaa myös immuunijärjestelmän toimintaan, sydämen terveyteen ja jopa elinikään.
Suomessa yksinäisimpiä ovat 18–24-vuotiaat ja ikäihmiset. Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä joskus ja joka kymmenes usein.
Avun etsiminen jää usein omalle kontolle, on yritettävä auttaa itse itseään, vaikka vain askel kerrallaan. Voit olla avuksi pyytämällä ulkopuolelle jäänyt mukaan, suomalla hymyn ja sanomalla jotain ystävällistä aina kun voit. Toivota hyvää ystävänpäivää myös niille, joiden arvelet siitä ilahtuvan.

YHDESSÄ HYVÄÄ.
Hyväntekeväisyystyö on hyvä tapa tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joilla on yhteinen päämäärä. Hyväntekeväisyyttä on aina sukankudontapiireistä soppajonoihin ja vähävaraisten auttaminen keräyksillä ja lahjoituksilla.

HARRASTUKSEN KAUTTA TUTUIKSI.
Liikuntaryhmät, kieli- kurssit, käden taitojen kurssit tai jokin muu harrastetoiminta muovaa mielitekemisen yhdessä tekemiseksi. Kursseja järjestävät esimerkiksi Työväenopistot, Martta- seurat ja yhdistykset.

SOSIAALINEN MEDIA.
Somea käytetään kertomaan ja näyttämään kuinka paljon on kavereita tai minkälaista oli juhlissa. Yksinäinen lukee asian päinvastoin: ei juurikaan kavereita, eikä minua kutsuttu juhliin mukaan.

YSTÄVÄTOIMINTAA JA APUA.
Apua tarjoavat esimerkiksi Suomen punainen risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Eläkeliitto, Vanhustyön keskusliitto ja kirkon toiminta.

Lähteet: Yle A2 Yksinäisyys-ilta, Turun yliopisto – Lasten ja nuorten yksinäisyys